Ihana perintösenkki on isoäitini vanha. Isovanhempani eivät olleet mitenkään varakkaita mutta kun oli kyse huonekaluista ja astioista oli isoäitini hyvinkin tarkka siitä mitä sai tuoda kotiin. Alvar Aallon kalusteet olivat hyvin edustetut kuin myös Arabian porsliini. Tällä hetkellä meidän koti sijaitseekin isovanhempieni kerrostalokasiossa.
Tänne muuttaessani tasan neljä vuotta sitten tein perusteelisen pintaremontin. Lattiat, seinät ja katto sai uutta pintaa ja keittiössä uusittiin osa keittiökalusteista. Äitini, jonka lapsuudenkoti tämä kaksio on ollut (ajatella että tässäkin pienessä kaupunkikaksiossa on asunut nelihenkinen perhe!), oli tarkka siitä että kiinteät vaatekaapit makuhuoneessa säilytettäisiin samoin kuin yksi iso keittiökaappi. Muuten sain suhteelisen vapaat kädet valikoida minkänlaiset pintamateriaalit tähän kaksioon tulisi. Kriteerinä kuitenkin että olisivat suhteelisen ajattomat ja sopisivat moneen makuun.
Tänäpäivänä valikoisin kestävämmät materiaalit ja palkkaisin remppamiehen tekemään muutokset. Tai noh, ehkä sitä on oppinut virheistään ja tietää paremmin miten eri pintamateriaalit käyttäytyvät ja miten saada hyvää jälkeä, sillä meiltä löytyy monta pientä kulmaa jonka pitäisi tehdä uudestaan. Toisinaan olen ylpeä itsestäni että olen osanut ihan itse näinkin paljon remontoida, hyvinkin lyhyessä ajassa. 
Takaisin isoäitiini ja hänen erinomaiseen sisustusmakuun :) Kesällä äitini möi isovanhempieni kesämökin, mutta ennen kuin kauppakirjat tehtiin kävimme tyhjentämässä mökin. Itse rakastuin tähän perintösenkkiin niin palavasti että kysyin saisinko tämän muistoksi isoäidistäni. Samalla reissulla valikoin myös itselleni erään ainutlaatuisen wieniläistuolin joka myös koki kesänaikan muodonmuutoksen. Pitääkin esitellä tuo kaunotar paremmin ;)
Pari kuukautta meni ja perintösenkki majaili vanhempieni autotallissa kunnes päätin että se ei enään voisi siellä olla. Joten laitoin erään turhaksikäyneen kenkäkaapin myyntiin jotta tämä uusi kaunotar mahtuisi meille. Onneksi sain kenkäkaapin nopeasti myyty alta pois ja perintösenkki sai muuttaa uuteen kotiin (tai takaisin vanhaan alkuperäiseen kotiinsa).
Viikon verran katselin senkkiä alkuperäisessä kuosissaan, kunnes oli pakko myöntää itselleen ettei se sopinut sellaisenaan meidän kotiin. Perusteelinen hionta ja pari kerrosta Osmo Color Deco puuvahaalla oli kaikki mitä tarvittiin jotta tämä kaunokainen sopisi paremmin meille. Voi että! En kyllä voisi tyytyväisempi olla lopputulokseen. Enään pitäisi löytää uudet avainkilvet ja kaunotar olisi jälleen edustuskuntoinen. Helpommin sanottu kuin tehty sillä uusien löytäminen on osottautunut vaikeammaksi kuin luulin. Koristeelisia avainkilpejä löytyykin vaikka huru mycke mutta selkeälinjaisia 50-60-luvun avainkilpejä ei sitten millään. Olisiko teillä mitään hyviä ehdotuksia mistä moisia löytyisi? Kasvihuoneilmiö? Perintösenkki-postauksessa näkyy vanhat avainkilvet ja haluaisinkin saman tapaiset. Värillä ja materiaalilla ei ole niinkään väliä, sillä ne voin myöhemmin tuunata oikean näköisiski :)
Mukavaa alkanutta viikkoa.
No comments:
Post a Comment